Shadia Rask
Ei vain uhreja tai sankareita
Kielteiset ennakkoluulot ulossulkevat
”maahanmuuttajanaisia” suomalaisesta työelämästä.
Toisaalta media rakentaa joistain yksilöistä poikkeuksellisia
sankaritarinoita. AIDA Impactiin työllistyneiden maahan
muuttaneiden naisten tarinoista löytyy muuta kuin uhreja
tai sankareita. AIDAn perustaja Elina Siira kertoo, millä
keinoilla yhteiskunnallinen koruyritys on työllistänyt
viidessä vuodessa yli 30 maahan muuttanutta naista.
Viisi vuotta sitten OECD julkaisi raportin, jonka mukaan maahanmuuttajanaisilla on vaikeuksia kotoutua. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on siitä lähtien oltu hyvin huolestuneita ”maahanmuuttajanaisista”. Maahan muuttaneista naisista vain joka toinen on töissä. Työllisyysasteena tämä on selvästi matalampi kuin ulkomaalaistaustaisilla miehillä (70 %) tai koko väestön naisilla (62 %).
Median kertomuksissa maahan muuttaneet naiset kuvataan usein kulttuuriensa ja uskontojensa uhreina. Kulttuurilla selitetään myös työllisyyseroja. Todellisuudessa alle
kaksi prosenttia ulkomaalaistaustaisista naisista mainitsee perheenjäsenten kielteisen suhtautumisen olevan työllistymistä estävä tekijä. Tärkein työllistymisen este on kokemus puutteellisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta. Toiseksi yleisin este on vähäiset suhteet suomalaisiin, joilta saisi apua. ”Maahanmuuttajanainen” nähdään myös suomalaisen yhteiskunnan ja byrokratian uhrina. Esimerkiksi kotihoidontuen on arvioitu luovan taloudellisen kannustinloukun erityisesti vähän koulutettujen maahan muuttaneiden naisten työllistymiseen, joilla
vaihtoehtona olisi pienipalkkaisen työn etsiminen. Järjestelmän jäykkyyden ja byrokratian pelossa myös moni yrittäjä jättää maahan muuttaneen osaajan palkkaamatta.
Uhritarinoiden rinnalla media rakastaa sankaritarinoita.
Ihastuneina luemme palkitusta poikkeusyksilöstä, joka muuttaa Suomeen ja menestyy alkuvaikeuksista huolimatta.
Nämä tarinat saavat uskomaan yhteiskuntamme erinomaisuuteen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Kaikilla on mahdollisuus menestyä – kotoutua ja työllistyä – jos vain yrittää riittävän sinnikkäästi. Epäonnistuminen on yksilön oma vika.
Yksilökeskeiset sankaritarinat peittävät alleen yhteiskunnalliset ongelmat. Työelämän syrjinnästä ja ennakkoluuloista johtuen ulkomaalaistaustaiset naiset eivät etene koulutustaan vastaaviin töihin, vaikka heillä olisi Suomessa suoritettu tutkinto ja vähintään edistynyt suomen tai ruotsin kielen taito.
Samana vuonna 2018, kun OECD julkaisi raporttinsa, Elina Siira perusti yhteiskuntavastuullisen koruyrityksen AIDA Impactin. Viiden toimintavuotensa aikana AIDA on työllistänyt yli 30 maahanmuuttajataustaista naista. Tässä julkaisussa ääneen pääsevät myös yritykseen työllistyneet naiset Roya, Yulia ja Daria. Jokaisella heistä on yksilöllinen tarina haasteista ja hyvistä kokemuksista suomalaisessa työelämässä.
Myöskään tutkimustiedon valossa ei ole olemassa ennakkoluulojen mukaista yhtä ”maahanmuuttajanaista”. Maahan muuttaneita naisia on yhtä monta kuin tamperelaisia: vuonna 2021 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomen väestössä oli hieman alle 470 000, ja joka toinen heistä on nainen. Työelämässä hyödyntämätöntä osaajapotentiaalia on paljon.Maahan muuttaneiden naisten työllistyminen on paitsi poliitikkojen myös naisten oma toive. AIDA:n esimerkki ja opit rohkaisevat myös muita yrittäjiä työllistämään maahan muuttaneita naisia. Tästä on hyötyä myös yritykselle itselleen: kun moninaisuus toteutuu yrityksen sisällä, houkuttelee se uusia asiakasryhmiä.
Tähän julkaisuun on koottu AIDA:n tärkeimpiä oppeja maahan muuttaneiden naisten
työllistämisessä. ”Asioiden ei tarvitse olla valmiita tai täydellisiä ennen kuin voidaan
aloittaa ja tehdä”, kannustaa Elina haastattelussaan. Mistä teoista teidän työpaikkanne
voi jo tänään aloittaa?
Kirjoittaja Shadia Rask on maahanmuuttoa ja
yhdenvertaisuutta tutkinut filosofian
tohtori, joka vaikuttui AIDA Impactin
työllistämismallista haastateltuaan
yrityksen toimitusjohtajaa ja työntekijöitä.
Kuvat – Juho Huttunen / Duotone
HALUATKO LUKEA LISÄÄ? TILAA TAI LATAA KIRJA VELOITUKSETTA TÄÄLTÄ